Miksi äänellä koskettaminen on tärkeä taito jokaiselle vaikuttajalle?

Muistan elävästi sen hetken, kun tajusin, että minuahan todella kuunnellaan. Se liittyi aikaan, jolloin sain ääneni takaisin refluksitaudin jälkeen ja olin oppinut taas luottamaan ääneeni. Se tapahtui, kun opiskelijajärjestö Reettoreiden kokouksessa Tampereen yliopistossa avasin ensimmäistä kertaa suuni ja esitin eriävän mielipiteen, uuden näkökulman. Minua kuunneltiin, minun mielipidettäni arvostettiin, ja lopulta vaikutin erään illanviettopaikan valintaan hyvinkin suurelta osin. Äänellä koskettaminen oli tässä tunnekokemuksessa vahvasti läsnä.

Saman kokemuksen saavutan nykyään puhuessa hyvin usein: olen kiinnostava, kun kerron ajatuksistani ja havainnoistani, tai kun ehdotan jotakin uutta. Ääneni kantaa voimakkaankin taustamelun yli, ilmaisen sillä haluamiani asioita ja tulen kuulluksi. Pohjimmiltaan tässä on kyse äänen tunneilmaisusta, sillä mielestäni hyviä ideoita ja tärkeää tietoa minulla on ollut aina. Nyt vain olen oppinut ilmaisemaan itseäni niin, että tunne ei ota liikaa valtaa. Sen sijaan voin käyttää sitä vipuvoimana asiani kertomisessa.

Tunne muuttaa ääntä

Vihaisen ihmisen ääni on erilainen kuin iloisen ihmisen ääni, myös tutkimusten mukaan. Tunne tunnistetaan sadasosasekunneissa pelkän äänen perusteella silloinkin, kun sanaa ei tiedetä. Muutoksen äänessä saavat aikaan ääntöväylän liikkeet: sekä äänihuulten että kielen, leuan ja huulten liikkeissä on eroja tunnetilasta riippuen. Ilo ja innostus saavat aikaan kehossa hyvin erilaisia reaktioita kuin viha tai suru.

Koska ihminen on laumaeläin, tunne vaikuttaa myös kuulijassa peilisolujen avulla. Kun puhujassa tietyt lihakset aktivoituvat, sama aktivoituminen tapahtuu kuulijassa. Siksi on tärkeää olla tietoinen omista tunteistaan puhumisen aikana. Kun opit tiedostamaan, mitä kehossasi tapahtuu eri tunnetilojen aikana, voit paremmin myös hallita ääntäsi eri tilanteissa esimerkiksi rauhoittamalla hengitystäsi, rentouttamalla nieluasi tai vapauttamalla leukaasi jännityksistä.

Äänellä koskettaminen on tietoista toimintaa

Tietoinen äänenkäyttö ja tunneilmaisu on äänellä koskettamista. Kun käytät ääntäsi tietyllä tavalla, voit ihastuttaa tai vihastuttaa, ihmetyttää tai rauhoittaa kuulijaa. Kuuntelin hiljattain tulevaisuudentutkija ja puhuja Ilkka Halavan haastattelua puhumisesta ja esiintymisestä. Hän kehotti miettimään, että jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mitkä ovat ne tuhat sanaa yhden kuvan takana. Mieti siis myös, mitkä ovat ne tuhat sanaa valitsemasi äänensävyn takana. Silitätkö vai sivallatko?

Valmentaessa olen huomannut, että moni on tietoinen äänestään vain silloin, kun se on omasta mielestä ”vääränlainen”. Esimerkiksi narisevaan, kireään tai kimittävään ääneen kiinnitämme huomiota erityisesti silloin, kun se poikkeaa omasta normaaliäänestä. Jos olemme joskus saaneet palautetta näistä äänenpiirteistä, häpeä omaa ääntä kohtaan voi kasvaa niin suureksi, että puhuminen vaikeutuu.

Miksi vihaisena ääni kiristyy?

Äänihuulia ei ensisijaisesti ole tarkoitettu äänentuottoon. Ne on tarkoitettu suojelemaan henkitorvea vierailta esineiltä. Ja koska niiden tarkoitus on suojella henkitorvea ja keuhkoja, ne pyrkivät puristumaan tiiviisti yhteen.

Näin tapahtuu esimerkiksi vihassa, sillä viha on hyvin suojeleva tunne: se auttaa sinua asettamaan omat rajasi ja astumaan omaan voimaasi. Se on aktiviteetiltaan voimakas ja nostaa kehon vireystilaa, kun kehosi valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan.

Mitä enemmän keskityt johonkin asiaan, jännität tai pelkäät, sitä tiukemmin äänihuulet ja usein niiden yläpuolella olevat taskuhuulet eli valeäänihuulet puristuvat yhteen. Jos taskuhuuletkin puristuvat yhteen, lopputuloksena on kireä ja puristeinen ääni, joka kuulostaa vihaiselta, ja jota käyttäessä kurkku väsyy ja ääni käheytyy hyvin helposti.

Toisaalta ääni voi kiristyä, vaikket olisi edes vihainen. Esimerkiksi opettajalla voi olla vihaisen kuuloinen ääni, kun hän yrittää kuulua luokan taustamelun yli, ja kyse on tällöin vain taitamattomuudesta voimistaa ääntä millään muulla tavalla kuin ottamalla voimaa kurkusta. Siksi on tärkeää, että tulet tietoiseksi siitä, miten äänesi kuhunkin tunnetilaan reagoi.

Innostuksesta korkea ääni

Kun koira innostuu, se alkaa heiluttaa häntäänsä. Kun ihminen innostuu, samat lantionpohjanlihakset aktivoituvat. Innostus saa aikaan muutoksia äänenkäytössä: äänenkäyttö muuttuu vähemmän puristeiseksi, eli äänihuulet värähtelevät vähemmän tiiviisti yhdessä. Samalla usein äänenkorkeus nousee ja ääni saattaa nousta jopa falsettiin huilumaiseksi, ohueksi ääneksi, kun äänihuulten toimintatapa innostuksen vaikutuksesta muuttuu.

Äänenkäyttäjälle innostus ei aina ole tervetullut asia. Se epäilemättä auttaa myös kuulijaa innostumaan aiheesta, mutta ei toisaalta ole kovin kestävä tapa käyttää ääntä: falsettimainen ääni ei kuulu kovin pitkälle eikä sitä ole helppo pitää yllä. Se toimii kyllä tehosteena välittämässä innostusta ja tuomassa tarinaa lähemmäksi kuulijaa, mutta pitkäkestoiseksi äänenkäyttötavaksi siitä ei ole.

Innostus voi tehdä äänenkäytöstä myös puristeista ja siksi rasittavaa. Valmensin kerran erästä julkista puhujaa, joka oli luonnollisesti hyvin innostunut aiheestaan. Lisäksi hän rakasti esillä oloa ja yleisön naurattamista. Hän ei jännittänyt esiintymistä tietoisesti, mutta teki sen ilmeisesti kurkullaan. Usein hänen äänenkorkeutensa nousi luennon aikana huomattavasti. Luennon jälkeen hänen äänensä oli käheä ja kurkku kipeä. Ääniharjoitusten avulla hän oppi rentouttamaan nielunsa ja rauhoittamaan hengitystään puhuessa, joten nyt hän palvelee kuulijoitaan huomattavasti kestävämmällä tavalla.

Matala ääni ei aina ole vakuuttava – uskalla olla läsnä tunteissasi puhumisen aikana

Monien tutkimusten mukaan koemme matalan äänen vakuuttavana. Tämä onkin ihan luonnollista, sillä isompi eläin ääntelee matalammalla äänellä ja on siksi pelottavampi ja uskottavampi. Monissa kulttuureissa on totuttu madaltamaan ääntä tietyissä tilanteissa juuri uskottavuutta haettaessa. Tämä kuitenkin johtaa meidät helposti metsään: keinotekoisesti madallettu, kurkunpäätä alas painamalla tuotettu ääni on kolkko ja totinen, ja saattaa pitemmän päälle käydä vain kuulijan hermoille.

Tärkeintä onkin olla aito ja antaa kurkunpään liikkua vapaasti. Tämä tapahtuu, kun olet läsnä hengityksessäsi ja tunteissasi puhumisen aikana. Silloin annat äänesi reagoida sanomaasi juuri niin kuin se reagoi, yrittämättä blokata tiettyjä tunnetiloja tai pitämällä tietyistä tunnetiloista visusti kiinni.

Mindfulness on hyvä taito myös puhujalle. Kun opit tunnistamaan tiettyjen ajatusten synnyttämät reaktiot kehossasi, niiden herättämät tunteet eivät pääse vaikuttamaan liian voimakkaasti tai epäsuotuisasti viestintääsi. Hyväksyt tunteen, jolloin päästät siitä helpommin myös irti.

Äänellä koskettaminen mahdollistuu, kun tutustut omaan ääneesi

Voit vaikuttaa omaan äänenkäyttöösi monella tavalla. Sinun ei tarvitse puhua monotonisella tai kireällä äänellä, jos et halua. Voit saada ääneesi niin paljon monipuolisuutta ja vivahteikkuutta kuin haluat. Usein äänessäsi on jo monipuolisia vivahteita vaikkapa vapaa-ajalla, ja sinun tarvitsee vain ottaa vaihtelevampi puhetapa käyttöön myös vaikuttamistilanteissa.

Toisaalta voit myös treenata äänihuultesi, kurkunpääsi, hengityslihastesi ja muiden äänentuottoo liittyvien lihastesi toimintaa. Silloin löydät sellaisia äänenkorkeuksia, -voimakkuuksia ja -sävyjä, joiden olemassaolosta et ennen tiennyt mitään ja saat uusia keinoja ja lisää itsevarmuutta vuorovaikutustilanteisiin.

Kun opit tuntemaan oman äänesi, huomaat, miten eri tunnetilat siihen vaikuttavat. Sen jälkeen voit alkaa eri tilanteissa valita, miten ääntäsi käytät. Äänesi on aina karismaattinen silloin, kun viestinnälläsi on selkeä tavoite ja äänesi on vapaa ilmaisemaan tunteitasi monipuolisesti ja vakuuttavasti.

Kiinnostaako sinua äänellä koskettaminen käytännössä? Haluatko luoda syvemmän yhteyden kuulijoihisi?

Järjestämme joogaohjaaja Jepa Pihlaisen kanssa Syvän äänen lähteillä -työpajan, jossa

  • tutustut omaan ääneesi kehon kautta
  • saat ääneesi syvyyttä ja voimaa turvallisesti
  • ymmärrät äänesi potentiaalin eri tunteiden ilmaisussa
  • opit käyttämään ääntäsi vahvasti jännityksestä huolimatta

Haluan koskettaa äänelläni

Katso lisätiedot ja ilmoittaudu Early Bird -hinnalla 16.2.2020 mennessä klikkaamalla ylläolevaa linkkiä!

 

Äänivalmennus, esiintymisvalmennus

Liisi Pettersson: Karisman puolestapuhuja ja äänikorsettien vapauttaja. Liisi on huolehtinut puhetyötä tekevien äänenkäytöstä jo neljän vuoden ajan, ja auttanut heitä parantamaan äänensä voimavaroja, kuten kestävyyttä, kantavuutta ja äänenlaatua. Sitä ennen Liisi on työskennellyt äänen parissa laulunopettajana ja työskentelee edelleen etenkin äänestään epävarmojen laulajien parissa. Valmentaessa Liisi lähtee liikkeelle kehon ja hengityksen vapauttamisesta, ja käyttää apunaan niin psykofyysisiä kuin äänifysiologiaan perustuvia menetelmiä optimaalisemman äänenkäyttötavan saavuttamiseksi. Näin asiakas saa enemmän luottamusta omaan kehoonsa äänenkäytön aikana ja alkaa nauttia enemmän esilläolosta ja puhumisesta.

Liisin motto: Karisma on meidän jokaisen etuoikeus!

Vastaa